Vanhat hirsiseinät kantavat mukanaan vuosikymmenien elettyä elämää ja tarinaa. Lankkulattioilla on tepastellut monenmoista kulkijaa. Rönölä seisoo edelleen vankasti paikallaan ja tarjoaa meille ainutlaatuisen elämyksen menneen ajan hengessä – rauhallisena, rentona ja reiluna!

Kämppä seurasi metsätyömiehiä savotalta toiselle

Ylläksen alueella oli sotien jälkeen 1920-luvulta alkaen monta suurta puusavottaa. Metsähallitus aloitti 50/60-luvun vaihteessa uuden hakkuusavotan Luosun kylän tuntumassa ja siirsi sitä varten hirsikämpän saunoineen ja varastoineen kauniille männikköiselle rantapenkereelle. Rakennukset siirtyivät jo kolmanteen sijaintiinsa, ja niitä muokattiin tarpeen mukaan tonttiin paremmin sopiviksi: esimerkiksi ovien paikat ja aukot muutettiin. Ison tuvan vanha pääoven aukko tumpattiin tukkoon melkoisen ronskilla tyylillä, mikä ei juurikaan miellyttänyt vastaavan mestarin vaatimuksia. Hän tokaisikin siitä tulleen vain ”rönölän” ja niin paikkaa alettiinkin kutsua Rönöläksi. Vanha ”rönöläinen” ovenpaikka on edelleen ihasteltavana.

Päärakennuksessa asusti kymmeniä savottamiehiä

Isossa tuvassa asusti kerrallaan jopa 30 miestä. Kämpän toisessa päässä asusti savotan esimies. Heidän tupiensa välissä majaili emäntä tai kaksikin pienessä ikkunallisessa huoneessaan, josta oli ovi keittiöön ja keittiöstä verannan kautta ulos. Keittiö oli emäntien valtakunta, mistä he tarjoilivat ruuat miesten tupiin pienten seinäluukkujen – elämänluukkujen – kautta.

Rakennuksessa oli myös kuivaustila työtamineiden sekä hevosten varusteiden kuivatteluun. Tämän päivän muotissa väliseiniä on purettu, mutta alkuperäiset elämänluukut ja pönttöuunit ovat edelleen paikallaan toimittaen tärkeää tehtäväänsä.

Jos Rönölän seinähirret osaisivat puhua, olisi niillä ainakin tuhat ja yksi tarinaa kerrottavaksi jälkipolville savottajätkien ajoista ja elämästä ja noiden huimien metsämiesten seikkailuista.

60-luvun kuluessa savottaelämä hiipui

Metsätöissä kävi suuri muutos, kun työkoneet korvasit ihmisvoimat. Luosujärven ympäröivät metsät olivat muutamassa vuodessa hakattu. Savottakartano jäi kylmilleen ja ränsistymään reilun vuosikymmenen ajaksi. Siinä kävi vain satunnaisesti leirikoululaisia ja partiolaisryhmiä 60-luvun lopulla ja 70-luvulla.

Lue lisää Metsähallitus -150-vuotinen-historia-lyhyesti

80-luvun alussa veteraanit ryhtyivät urakkaan

Suomen sotien veteraanien ansiota on, että Rönölän tarina ei loppunut. Pohjois-Savon sotaveteraanipiirin innokkaat konkarit korjasivat ja remontoivat Metsähallitukselta vuokraamansa huonokuntoiset rakennukset, ja Rönölä palveli heidän hiihtolomiensa majapaikkana parin vuosikymmenen ajan.

2000-luvulla kansainvälisten matkailijoiden pariin

Metsähallitus luopui kiinteistöstä 2000-luvun alussa ja myi sen yksityiselle safari- ja ohjelmayritykselle, jonka toimesta Rönölä on toivottanut tervetulleeksi ja valloittanut tuhansia vierailijoita ympäri maapallon.

2016 alkaen uusi savottaisännyys

Marraskuussa 2015 Rönölä sai uudet omistajat. Anne ja Jukka ovat nykyiset Rönölän emäntä ja isäntä. Heidän tavoitteinaan on edistää ja tarjota savottakulttuurista kumpuavaa elämysmatkailua ympärivuotisesti.